Annan lumoissa

Historia on elänyt meistä irrallaan, mutta me olemme osa sen jatkumoa. Sahalahdella sijaitsevaan Aittakahvila Annaan astuessaan tämän tuntee hyvin vahvasti. 1700-luvulla valmistunut upea hirsinen päärakennus saattelee vierailijan historian eri kerroksiin pettämättömällä tyylitajulla, joka henkii kunnioitusta ja aitoa mielenkiintoa mennyttä kohtaan.

Sisäänkäynti hiekkatieltä ja aukioloajat
Entrance from the sand road and opening hours

Under Anna’s spell

History has happened detached from us but we are a part of its continuum. One feels it very strongly when entering Aittakahvila Anna in Sahalahti. The gorgeous 18th century log house allows one to dive into differnet layers of history with an impeccable sense of style which is all about respect and genuine interest towards the past.

1700-luvun hirret
Logs from the 18th century

Talo on täynnä tarinoita ja jokainen huone puhuttelee vierailijaa tavallaan. Asiantunteva omistaja kertoi meille esimerkiksi kummitushuoneesta, joka oli pitkään suljettuna, sillä renkipoika oli tehnyt siellä itsemurhan, sekä sisäammuntaradasta, josssa eri huoneiden läpi oli osuttava ohuen käytävän linjassa maalitauluun – muuten ei ollut metsälle asiaa. Saimme tutustua myös lasinäyttelyyn, keittiön kupeessa sijaitsevaan tyttöjen huoneeseen, saliin sekä puhelinhuoneeseen, jossa sijaitsee aitan suosituin kirja: vanha koko Suomen kattava puhelinluettelo. Tuskin kukaan malttaa olla selaamatta sivuja löytääkseen edes jonkun sukulaisensa tai tuttavansa niiden riveiltä.

The house is full of stories and each room speaks to the visitor in its own way. The owner of the house told us about the ghost room, for example, which remained locked for a long time because a farmhand committed suicide within its walls, and about an indoor shooting range which required a shooter to hit the target within a slim long corridor between different rooms – otherwise the shooter had no business participating in a hunt outdoors. We were also able to see a glassware exhibition, the girls’ room situated by the kitchen, the drawing room and the phone room which held the most popular book of the house: an old phone book covering whole Finland. It’s doubtful whether anyone manages to flip through the pages without an attempt to find at least one relative or acquaintance among the names.

Tyttöjen huone
Girls’ room
Kummitushuone
The ghost room

Itse kahvila sijaitsee isossa pirtissä, jossa leivonnaisia voi nauttia sisätiloissa. Meidän vierailumme aikaan tarjolla oli huokeaan hintaan niin suolaisia kuin makeita piirakoita, korvapuusteja ja pätkiskakkua, ja myös gluteeniton vaihtoehto oli tarjolla. Itse päädyimme tarjouksen houkuttelemina neljän euron mansikkatäytekakkukahveihin. Saimme leikata itse mieleisemme palat (emmekä tietenkään kehdanneet leikata niin isoja paloja, kuin todellisuudessa halusimme) ja kahvinkin osalta saimme valita pienen tai ison kupillisen. Hinnat eivät kaupunkihintoihin tottuneen päätä huimanneet – etenkään, kun leivonnaiset sekä näyttivät että maistuivat erinomaisilta!

The café itself is situated in the large room where it’s possible to enjoy different pastries inside. At the time of our visit one could choose between sweet and savory pies, cinnamon rolls and Pätkis chocolate cake, and there was also a gluten-free option available, but we were enticed by an offer of strawberry cake and coffee for only four euros. The offer allowed us to slice a suitable piece of the cake ourselves (naturally we didn’t dare to cut as big slices as we would have wanted to) and to have coffee in which ever sized cup we wanted to. For a person who is used to city prices it felt really affordable – especially when the pastries both looked and tasted delicious!

Sisäänkäynti ja naapurin vahtikoira
The entrance and the neighbour’s watchdog

Kauniina kesäpäivänä emme jääneet sisätiloihin, vaan ahmaisimme kakkupalamme vehreässä pihapiirissä puisen puutarhapöydän ääressä. Myös aittakahvilan ulkotiloissa kaikki oli tarkkkaan mietittyä, ja lapsetkin oli otettu hyvin huomioon. Lisäksi ulkona oli mahdollista tutustua ankkoihin ja sorsiin sekä naapurin koiraan, joka kävi vierailumme aikana ystävällisesti tervehtimässä kaikkia pihalla istuneita, ennen kuin heittäytyi omistajan elkein sisäänkäynnin eteen vartioimaan. Voisi jopa sanoa, että viettämämme kahvihetki oli täydellinen. Olimme osa sitä, mitä olemme aina olleet, mutta kaiken meitä ympäröineen historian keskellä myös osa jotain suurempaa. Sellaista lumousta ei sovi kenenkään särkeä.

Ankkalampi
Duck pond

On a beautiful summer day we didn’t stay indoors but devoured our pieces of cake by a wooden garden table in the lush outdoors. Everything was just as well-thought-out outside as it was inside, and children were well taken care of too. In addition it was possible to get acquainted with ducks and mallards and with the neighbour’s friendly dog who, at the time of our visit, came to greet everyone who was sitting in the yard before laying down in front of the entrance to guard the place like the owner herself. One might even say our coffee moment was perfect. We were a part of what we’ve always been a part of, but among all that history we were also a part of something much bigger. Now that’s a spell one must not break.

Rehevä pihapiiri
The lush outdoors

2 vastausta artikkeliin “Annan lumoissa

  1. Ihanasti kirjoitettu, tekisi mieli vierailla kaikissa näissä viehättävissä kahviloissa…. ja ehkäpä vierailenkin, jos en tänä kesänä niin sitten seuraavana 😊

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s